maanantai 21. helmikuuta 2011

tänään esittelen vieraan
valittelisin ehdollisuutta
mutta hän on vapaa
ja kantaa mukanaan pieniä mätiä helmiä
kovaa puuta tai mitä nyt ei ruuaksi lasketa

nuolkaa hänen näppinsä
peskää ja kosteuttakaa kämmenensä !

herkät herrat harmaissaan

katsoin nälkää kaukaa ihaillen
se puhui portugalia ruotsalaisittain
haki säälin naamiota
joka mureni ennen kuin ehditte tilata

herrat nostavat nenäliinansa
ei nimikirjaimia
muistavat laulun eläimistä alkon jonossa
mutta ennen kuin on aika vaihtaa puheenaihetta
annetaan jotain ikimuistoista ja söpöä

pitäkää sitä vaikka matkamuistona

sanakirjana


tämähän oli joskus hedelmien maa
pienten kansojen rakkaussatama
kotiin palanneet istuivat aina vääriin autoihin

joten tulkaa takaisin opettelemaan syyllistämistä
herra on hyvä ja auttaa takin päältänne

torstai 17. helmikuuta 2011

Naapurissani asuu oikea kreivi, 
hieno ja köyhä mies
jolla on maksullinen arvonimi
huudamme hänen nimeään kun pelaamme sanaselityspelejä
ja jos kreivi vastaa
nauramme hiljaa
eikä hän koskaan aavista
kuinka monta maljaa olemme nostaneet siksi että.

Erä loppuu sateena maahan
huokein askelin ja kesken
jäämme kaipaamaan syvähoitoa
juuremme eivät löydä kotiin.

Erä loppuu uudestaan aamuyöllä
kun ei ole väliä onko myöhä vai varhainen
silloin kreivi kaivaa esiin punotut siivet
samalla hartaudella jota kohtaamme lasten ikeniä puhdistaessa

hetki on katkeamaton
sulkee perintökaapin hiljaa perässään

kertoo tarinan jossa on monta opetusta
kuten miksi vihata perhosia.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

1500 m

urheilukentän laidalla kuluneet kohdat
muistuttavat aiemmista venähdyksistä
lepäsin tässä
kerran tuossa
voiton jälkeen

sekuntikello liukastui hiestä
isän tärisevä käsi korjautuu hedelmäsokerilla

lantiomme sulavat tatam tatam punaiseen kumiin
en siedä lyhyempieni ohituksia
keskijakauksia
nivuset rasvattuina joutuin maaliin olen pyörivä kone olen
taipumaton jousi äärimmäinen paine olen patenttitoimiston viimeinen asiakas

poljen reiät tarvittaviin pintoihin
lankkuun rataan ihoosi
kaupungin viimeisen lettipään kanssa
uitan paperivenettä vesiesteessä ja matkin sammakon ääntä

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Alueita on

kaatua kantamusten kanssa hankeen ja herättää
sen sisässä nukkuva mies
pyytää anteeksi häiriötä kunnes
koti ajetaan kaupungin ulkopuolelle
suurina lumisina litroina
niiden säilyvyys lähentelee erinomaista
ei sula ennen seuraavaa talvea
lammeksi joka ei tunne janoa
ehdimme hyvin laskea ovatko kaikki lumihiutaleet
todella erilaisia

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Kesäterä

Hyödyllistä on jalkapohjan uusiutuminen 
kellertävä päkiänviipale ja harmaampi kantapää
akkavarpaan rapiseva hekuma
irti leikattuna rahille kokoksi aseteltuna
ratisevan laajakuvan sylkiessä reisille muovinhajuista kiisseliä

Illalla olin varma että Aretha Franklin seurasi minua
tuulikaappiin asti.


näillä näkymin tervetuloa karkuun
pieni aavistus akilleesta ja jopa pienempi epätoivo
caipirinha maistui siellä eriltä

Voisimmeko käydä Ideaparkissa huomenna?
Jaksan kyllä
kulkea vielä jalan.


Hengittävät helteet ja put on your panties

kuinka todellista on heittää vesilintua jos on unohtanut
allergialääkkeensä

maanantai 13. syyskuuta 2010

Maanantai pelastettavana (muokattu 2/2011)

Lounaalla voin pahoin mutta jälkiruoka pelasti:
suodattamatonta pakkomystiikkaa paksun pillin läpi.

En kehdannut santsata. Avasin lehden eteeni ja keskityin
näyttämään keskittyneeltä,

unohtamaan lupaamani suuret.

Meillä on maailma pelastettavana
mutten ole kiinnostunut siitä tänään. Olen kiinnostunut tänään
lähinnä
tai no ainoastaan
siitä mistä nielu koostuu, kuinka voimme kiertää mitään,
mikä todella soi.

Sade näyttää kotimatkan kiiltävänä ja kapeana
en ehtisi neljän junaan
välitän märistä varpaistani vain hetken. Joka tapauksessa
olen syntynyt
jotakuinkin naiseksi ja onnekkaasti
kasvanut
silmät suljettuina, riisityyny luomilla, ei mikään rehu patjan alla.

torstai 9. syyskuuta 2010

Inceptionin näkeminen palautti mieleeni parin vuoden takaisen tämmöisen

Messias DiCaprio


Sisko paistaa hiekkakakkuja
sai päähänsä olla Martta: ”Coffee or coke?”
Minulle jäi tehtäväksi pyörittää karusellia
tiputtaa kyydistä natkuvat huorat.

Heteka on punottu huonosti kiillotetuista epigrammeista
ja siinä makaa Leonardo Ihmisenpoika DiCaprio
meidän pikku alkovissa
tukehtumassa kakkuun.
Se auttaa keittiössä, kertoo valon ja varjon suhteesta,
vapahtajamme,
ja pilkkoo avuttomana habaneroa.

Meitä on monta ja meillä on saaliinamme
Leonardo Ensirakkaus Jumalankuva Apukokki Ihmelapsi
jonka kädet tärisevät keittiössä
ei muualla ja me tiedämme sen.