torstai 17. helmikuuta 2011

Naapurissani asuu oikea kreivi, 
hieno ja köyhä mies
jolla on maksullinen arvonimi
huudamme hänen nimeään kun pelaamme sanaselityspelejä
ja jos kreivi vastaa
nauramme hiljaa
eikä hän koskaan aavista
kuinka monta maljaa olemme nostaneet siksi että.

Erä loppuu sateena maahan
huokein askelin ja kesken
jäämme kaipaamaan syvähoitoa
juuremme eivät löydä kotiin.

Erä loppuu uudestaan aamuyöllä
kun ei ole väliä onko myöhä vai varhainen
silloin kreivi kaivaa esiin punotut siivet
samalla hartaudella jota kohtaamme lasten ikeniä puhdistaessa

hetki on katkeamaton
sulkee perintökaapin hiljaa perässään

kertoo tarinan jossa on monta opetusta
kuten miksi vihata perhosia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti