Kartalla

ennen kuin heräät olen löytänyt Norsunluurannikon vierestä Orjarannikon, Kultarannikon ja kaljatahran
olen odottanut
olen väsynyt

aamun pieni ihme on ettei hengitys haise
naapurissa imuroidaan ja itketään
kuvittelen silittäväni päätäsi

näissä kiharoissa olen käynyt ennenkin
vahamaisen ihon pinnalta käsi liukuu helposti
juureen, aivan juureen, aivan

puhutaan siirtokuntien rajoista
maataan hiljaa vierekkäin ja hihitetään
emme halua toisiamme mutta olemme viidakossa
aion hankkia paksumman peiton
ettei tarvitse aina tulla kiinni

seinältä katsoo suuri Afrikka
hämmennyn sen suistojen nimistä ja etsin luvattua maata
on tapahtunut jotain
enkä muista missä se sijaitsee

kahvi ei maistu reilulta
kurkustani nousee aurinko
saata minut ovelle nyt

Vanha rakkausruno

Nomen est goatse

Joskus käy niin.
Silloin rapsutan polveasi

tykkäät siitä joskus kun käy niin.

Saatat viedä minut retkelle
yleensä johonkin missä tuulee
ja naurat kovaa kun otsatukkani nousee
                        pystyyn.

Pissaat nimikirjaimeni hankeen
eikä sinulla tai minulla ole epäilystäkään
etteikö se olisi romanttisinta mitä on nähty. 

Et anna minun unohtaa eväsleipiä
syöt yli puolet
pyydät lisää. En anna. 

Sillä sinä närästät minua. 

Eikä kahvilassa voi tilata mitään
mitä romaanihenkilösi juo.