Maanantai pelastettavana (muokattu 2/2011)

Lounaalla voin pahoin mutta jälkiruoka pelasti:
suodattamatonta pakkomystiikkaa paksun pillin läpi.

En kehdannut santsata. Avasin lehden eteeni ja keskityin
näyttämään keskittyneeltä,

unohtamaan lupaamani suuret.

Meillä on maailma pelastettavana
mutten ole kiinnostunut siitä tänään. Olen kiinnostunut tänään
lähinnä
tai no ainoastaan
siitä mistä nielu koostuu, kuinka voimme kiertää mitään,
mikä todella soi.

Sade näyttää kotimatkan kiiltävänä ja kapeana
en ehtisi neljän junaan
välitän märistä varpaistani vain hetken. Joka tapauksessa
olen syntynyt
jotakuinkin naiseksi ja onnekkaasti
kasvanut
silmät suljettuina, riisityyny luomilla, ei mikään rehu patjan alla.

Inceptionin näkeminen palautti mieleeni parin vuoden takaisen tämmöisen

Messias DiCaprio


Sisko paistaa hiekkakakkuja
sai päähänsä olla Martta: ”Coffee or coke?”
Minulle jäi tehtäväksi pyörittää karusellia
tiputtaa kyydistä natkuvat huorat.

Heteka on punottu huonosti kiillotetuista epigrammeista
ja siinä makaa Leonardo Ihmisenpoika DiCaprio
meidän pikku alkovissa
tukehtumassa kakkuun.
Se auttaa keittiössä, kertoo valon ja varjon suhteesta,
vapahtajamme,
ja pilkkoo avuttomana habaneroa.

Meitä on monta ja meillä on saaliinamme
Leonardo Ensirakkaus Jumalankuva Apukokki Ihmelapsi
jonka kädet tärisevät keittiössä
ei muualla ja me tiedämme sen.

vartioin näitä kovia seiniä
jotka epävarmoina kai nojaavat 
toisiinsa korkealla katseeni ulottumattomissa  

roiskin piiloviestejä tapetilta maahan 
kiinnostun niiden keitaista ikkunan alla 
odotan kerällä ja unohdan 
joskus nielaista 

olen ottanut suruuni vääriä aineita 
heikon värisillä kalvoilla huijattuja 
makeanhimoon markkinoituja ikiliikkujia 

maannut seinää vasten, kadehtinut kukkasipulin kasvua 
liian hidasta menneisiin keväisiin 
              verrattuna huomiseen 
ja tähän aikaan joka saattaa käydä ahtaaksi 

syvällä näkökentässäni 
nimetön virkamies haluaa tietää kiinnostaako ihmisoikeudet 
särpii mitä tahansa vuodenaikajuomaa surullisten neitieläinten 
kanssa   pyydän   niitä   palaamaan 
             seinieni väliin 
täyttämään huoneen ylhäältä alas asti 
nuolemaan kuivat sormet auki

ottamaan paikan jota en itse löydä  

tämän hämärän tilan uumenesta 

(ja vaikken lupaa lahjoittaa mitään)

tarjoamaan lisää
etten vielä nukahtaisi

Kotirauha



jaloissani pyörii hervottomana linnunpesä
tehty mistä minä tiedän mistä
peräisin mitä täsmällisimmästä paikasta
samasta mistä baristan monimielinen hymy
joka harvoin kohdistuu keneenkään

olemme nähneet tämän jo
ennenkin ja ehdottomasti jälkeen
mahdollisten kaipausten välistä
jotain voi tarttua käteen tai oksanhaaraan, mikä ettei
mutta lasit tyhjiksi ensin

mielentilaprosentti sata
kaulalle tiivistyneenä koko illan kosteus
onnistuneen kyhäelmän rakastettavat syyt
ummehtuneet helmet ja pyhät solmut
kylmässä loassa
himmeän rappukäytävän seassa


tässä hetkessä

en tiedä kuinka jalkoja liikutetaan


---


NUORET KISSAT



kissoistani nuorempi on palliton ja suruton
naukumaan oppinut vasta tänä kesänä
eikä se nykyään juuri muuta teekään

mirristeronista tietämättömänä
tonnikalasta puhumattakaan
istuisi ja huutaisi ikkunalaudalla
jos semmoinen nyt olisi muualla kuin tässä
häkämyrkytysten ja
salaseurojen himmertämässä huoneessa
josta näkyy
läheisen puiston
bikinipyllyt
kiinalainen grillikioski
jota google mapsin mukaan
ei ole olemassa

sen oranssissa istuisi
puoliksi makaisi
harvemman kylkensä päällä
sen
jota kissoista vanhempi
palliton ja iloton
säännönmukaisesti ja mieltä vailla
pitää omanaan

hurr

X- tai Y-siipi

parvekkeen alla tuttavallisen outo alus
1:2 olettaisin
sillä mahtaa olla meille kerrottavaa
petivaatteet tulee kopistella toisella puolella taloa
matot piestä vähemmän tuulisena päivänä
niin kuin nämä asiat olisivat kerrankin jonkun päätettävissä

mittasuhteet pimeässä kasvavatko ne
kuin varjot pitenevät ja painajaiset
tiet käyvät kovemmiksi välimatkat
parvekkeen reunalta kromosomilaivaan…




seis!

suonensisäinen lemmikkini 
pistoksissa aina tarvittaessa 
olen ollut velkaa enemmänkin 
ruhtinaallisessa olotilassa, elämänviivan 
puolella  
 
 lähempänä iankaikkisuutta 
              lainaan suhteessa vähemmän 
yksin yhä lisää, ymmärrätkö, lisää 
matkoja paikallisliikenteen urilla 
lisää vessanovirakkaustarinoita, enemmän 

   sitä 
      mitä   
        olisi    voinut    tapahtua 
   olisin     voinut     tapahtua     
sinulle 
tämä oli kertomus hullusta rakkaudesta 
kuinka kissoille annetaan vain diktaattorien nimiä 
koirille laittomien lintujen luita

(Muokattu muotoon 22.10.2010)

silmästä toiseen tippuva kyynel kirvelee
suhtaudun ristiriitaisesti sälekaihtimiin

Puolisen vuotta vanha aloitus

Constant

Välillä pelkään että painoni on sinulle liikaa
luusi kuultavat kaamoksessa
lakanan läpi
kuoletan silmäni hiljaa enkä pelkää
muuta kuin nukahtamista

ja lumen valo
ja lumen valo kalpenee siinä vertailussa

Jos himmenisit vähänkin
jos kääntyisin nyt asteenkin
mihin häviäisi hapan tuoksu niskastasi
haalea olkapääsi liian ohut pimeään
minua peittämään

Silmäni kääntäisi kylkeä
laskisin kipinöivät nikamat selästäsi
antaisin pimeän pudota

lumen valo häpeää siinä kilpailussa

Pientä runosiirtymää

Keskeneräisyyksiin kyllästyneenä perustan blogin. Toivon voivani pullauttaa eetteriin valmiita tai ainakin aloitettuja runoja. Ei enää puolikkaan sanan muistikirjatöherrystä.

Sattumalta (?) blogista tuli saman värinen kuin vastapäinen talo. Kuin runollista!