Diagnoosi 

Kloorin tuoksu on psykosomaattinen oire

mitä puristaisin

koska se on vahvin odotustilassa 
joka on kauimpana hammashoidosta 
joka on päänsisäinen osasto 
ja tämä on geeneissä 

hiha on tyhjä 


Mania

Olette kuulleet sen kaiken 
se kaikki on sanottu 

rakkaus seksi kofeiini kuolema 
talviturkin vaaleat astevaihtelut maakunnittain 
järjestys on aina 
jotain mihin ei ole aikaa keskittyä 

vaikka on sekin sanottu 
olen kuullut 
aukaise suusi 
jollet muuten usko: jokainen klisee on totta on klisee on totta


Paska 

Neljä seinää ei ole tarpeeksi 
koeta itse nukkua ilman kattoa
herätä ilman erektiota 
keittää tyhjää kahvia 

kuinka kaipaankaan lämmintä kullia selkääni vasten 
ja eilistä 
todennäköisesti huomistakin  

Polustuspuhe

Olen ruskea peltojänis 
nisäkkään vaistot 
täysillä, hereillä 
olen kyvytön
olen haluton vaihtamaan väriä
talveksi
tai lyhyemmäksi ajanjaksoksi 

olen siis rusakko 
pehmeä, hevosmainen 
nenä järkevä ja tunteellinen 
mitä synteettisistä vastakohdista
olen lähinnä täydellinen
kunnes Chardin 
tappaa minut 

on pakko olla ylevää 
päätyä asetelmaan 

minä lennän ja juoksen 
seuraan kuuluisan valkoisen siskoni reittejä
tik tak
tee siitä kiire 
tee tehtävästäsi välttämättömyys 
mutta 

älä kerro heille
että ajat takaa autiutta 

sinä olet aina niin puhdas 
ja minä näytän mummoltani 
tänään eksyin halpaan drive in -parturiin
olet kompleksini olet olentoni olet olentani 
haluaisin tehdä sinulle sitä mitä monica ja bill 
mutta salaa 

maanantaiaamuna krapula ja vapina 
.
.
.
silti kirjaston poikien salaisissa unissa 
.
.
aa-aa-ah 

Excuse me while I kill Jippu

kuuma diskovauva Elvis-puvussa 
polttaa nuoren isän näpit ja sylin 
seiniä on neljä mutta kattoja kaksi 
yläkatto, alakatto
ja ironinen kellari  
mihin kaikki tämä tavara mahtuu 

ja vaimo 
jonka rasvaprosentti on ok
hengitys ei haise eikä joogamatto luista
syö salaa maitorahkaa
piilottaa rusinan puuroon 
päättää laskeutua portaat 

etuperin 

talviunille 

kodin lämpimin kohta on sukat 
joiden kantapäässä
on popiskelmän muotoinen paikka
pohjissa nukkaa
varressa virttä 
ne jalassa silmä lepää 

se että vaimo tulee hyvälle mielelle iloisen värisistä sukista 
on tiedetty jo pitkään

How I Met Theo Angelopoulos

Tämä sininen viiva on raja
koti päättyy siihen 
jos otan vielä yhden askeleen 
olen jossain muualla
tai kuollut 

elokuvateatterin pimeässä 
lakupussin rapinassa
dokumentin fiktiivisin hahmo kertoo
viimeisestä rakastelustaan 

etsin katsekontaktia 
hämärä muuttuu peiliksi 
puhelin tärisee takarivissä 
näen sängen joka huutaa käsiäni 
ne ovat viileät
istun niiden päälle

sohjo hidastaa kotimatkan 
heilutan ikkunasta bussin lämpimään 
nostan jalan siniselle viivalle 
ripustan takin en välitä mihin

Rusakko ilman kenkiä 
loikkii Sibelius-puistossa 
säveltäjän aivojen levitessä muurille 
alumiini paistaa pakkasen ohi 
suojavärikateus saa hyppimään sivulta toiselle 
talvi jättää jäljen 

monenko tonnin monumentti 
täsmälliset urat koristepetäjäpuskassa 
pulkka joka hylätään pian 

rusakon tanssi on rytmitön 
ilman tyhjyys mahtipontinen 
jälkiä jäisi ja taskuista putoaisi tavaraa 
ellei alastomuus 
ellei paljaus 
ellei olisi annettava ilman viedä 
tuntoa iholta ja sen alta 

seurata askeleita ja muita jälkiä 
on valitsemista ilman vaistoa